maanantai 10.12.2018 Jutta

Palveleva Paikallinen jo vuodesta 1962

Alapihan koulun viimeiset viikot elokuvaksi

Elokuvaa kuvataan 5B-luokan ja Anu-Riikka Utriaisen yhteisenä projektina.

Aino esittää kysymykset. Vastaa kuuluvalla äänellä. Näytän kädellä merkin kun voitte aloittaa, opastaa erityisopettaja Anu-Riikka Utriainen Alapihan koulun kuudesluokkalaista Eemeli Routavaaraa. Viidesluokkalainen Aino Sinjoi tietää jo hyvin, miten tässä tilanteessa toimitaan.
– Mikä on parasta Alapihan koulussa?
– Liikuntatunnit.

Viime viikon kolmena viimeisenä koulupäivänä on ahkeroitu koko 5B-luokan voimin ja dokumentoitu pala palalta Alapihan koulun loppuvaiheita. Tekeillä on elokuva koulun arjesta ja viimeisestä päivästä, sitten kun Leppäkertun koulu on valmis ottamaan oppilaat vastaan.
Kysymyksessä on Alapihan koulussa vuodesta 2000 työskennelleen Utriaisen kuvallisen ilmaisun näyttötyö Ingmanedun Kulttuurialan ammattiopistoon, missä hän on tällä haavaa opiskelemassa.
Dokumenttielokuva omasta, vuosien mittaan hyvinkin tutuksi tulleesta työpaikasta oli itsestään selvä valinta.
– Tiesin jo opiskelemaan lähtiessäni, että haluan tavalla tai toisella ikuistaa Alapihan.

Keskiviikkona siis aloitettiin. Utriainen sai työryhmäkseen 5B-luokan, joka hänen mukaansa on ottautunut dokumenttielokuvan toteutukseen tosissaan.
– Luokka on ollut motivoitunut ja suhtautunut tähän projektiin ammattimaisesti.
– Mukavaa, Carita Heiskanen toteaa.
– Välillä muutakin kun tunneilla istumista, Neea Pietikäinen lisää.
– Vaihtelua, sanoo Esa Juntunen.

Käsikirjoitusta ryhdyttiin työstämään sähköpostin välityksellä.
– Pohdittiin yhdessä, mitä asioita halutaan kertoa Alapihan koulusta.
Muutaman ensimmäisen kuvauspäivän aikana haastateltu oppilaita eri luokilta sekä henkilökuntaa. Kameran eteen ovat päässeet muiden muassa rehtori Ari-Pekka Isoniemi, 4B-luokan opettaja Ilona Nokelainen sekä ruokapalvelupuolelta Mika Piispanen.
Kuvaukset ovat alkaneet aamukahdeksalta ja kestäneet koko koulupäivän.
– Tämän viikon jälkeen teen raakaeditonnin ja sen jälkeen kuvataan lisää, mitä jäi puuttumaan. Lisäksi kuvataan tämän koulun viimeiset hetket ja muutto uuteen kouluun.

Sisäilmaongelman vuoksi suljettavasta koulusta ei mukaan oteta juuri muuta kuin muistot.
– Siksi tehdään tämä elokuva. Se jää muistoksi Alapihasta. Leppäkertun koulussa voidaan vaikka kymmenen vuoden kuluttua katsoa, millainen oli Alapihan koulu, Utriainen huomauttaa.
Elokuva jää sitten uudelle koululle ja Utriaisen mielessä on antaa aineisto myös kunnan käyttöön.
– Vaikka kirjastolle.

Jätä kommentti

*